3.9.2017

Tuska Festival 2017

Hei taas!
Tällä kertaa olis vähän juttua tän kesän Tuska festareilta.

Perjantai
Perjantain ensimmäisenä bändinä soitti Rotten Sound teltassa. Bändiä en oikeestaan tuntenu etukäteen ollenkaan, mutta livenä ihan kohtalaisen hyvin toimivaa grindcorea. Ei kuitenkaan mitenkään erityisen erottuva tai omanlaisensa tyyli, ainakaan mun mielestä.
Päälavalla ensimmäisenä soitti Brother Firetribe, josta pidin taas kovasti. Hyväntuulista ja menevää rockia hyvällä asenteella. Keikasta jäi jälleen oikein hyvä fiilis.
Seuraavana oliki vuorossa todella monen, myös minun, odottama Wintersun, joka lunasti kaikki odotukset ja törmäsinkin Devin Townsend Projectin keikalla Jari Mäenpäähän, sekä Asim Searahiin, joka on siis Wintersunin uus kitaristi.
Brujerian aloitellessa päätettiin lähteä "yksille" kaljakarsinaan ja kuunneltiin keikkaa toisella korvalla. Ihan ok kuulonen bändi, mutta ei ehkä ihan täysin sellasta musiikkia josta itse pidän.
Brujerian lopetettua päälavalla alotti Suicidal Tendencies, jonka aikana oltiin vielä kaljalla. Itse keikkaa en ehtiny nähä, mutta kuulin kyllä keikan. Ihan kohtalaisen hyvän kuulosta materiaalia, vaikken sitäkään kuunnellu ku toisella korvalla.
Insomniumia kävin hetken kattomassa ja pidin kovasti keikasta.
Samaan aikaan Kattilahallissa soitti Barathrum, suomalaista black metallia. Kyseisestä keikasta on hieman hatarat muistikuvat, mutta muistelisin, että ihan ok keikka kyseessä.
Barathrumin jälkeen vuorossa oli kovasti odottamani Devin Townsend Project. Olin hyvän keikan jälkeen erittäin onnellinen, kun olin tavannut Jari Mäenpään ja Asim Searahin Wintersunista, sekä Mirko Lehtisen Lost Societysta.
Mayhemia kävin hetken kattomassa teltan takaosasta, mut päätin hetken kuluttua et meen lepuuttamaan jalkojani sivummalle ja päädyin siihen tulokseen, että jos Mayhem tulee Suomeen jossain vaiheessa klubikeikalle niin meen sitä keikkaa kattomaan. Kyseinen keikka on siis nyt 24.10. Nosturissa ja lippu löytyy onnekseni jo.
Pikkuhiljaa kello alko lähestyä puol yhtätoista illalla, joka tarkotti illan viimeistä esiintyjää Sabatonia. Sabaton veti oikein hyvän keikan, mut aloin kyl miettimään et kyseinen yhtye käy ainaki omaan makuuni liian usein Suomessa keikalla (edellisen kerran helmikuussa 2017). En siis tarkota, että bändi olis huono, mutta itse olen ehkä hieman kyllästyny niiden jatkuviin Suomen keikkoihin, joista tämän vuoden Tuskan keikka oli jo neljäs kahen vuoden sisään.

Lauantai
Lauantain ensimmäinen esiintyjä oli LIK, joka tuli kuunneltua narikka-alueella hyvässä seurassa keskustellen monista eri asioista. Kyseinen yhtye ei ollu ehkä ihan henkilökohtasia suosikkeja viikonlopulta.
Ensimmäisenä bändinä, jonka katoin alueella, oli Impaled Nazarene, josta en ikinä oo ikinä pitäny kovinkaan paljoa, joten ei menny lähellekään suosikkeja tämäkään veto.
Teltassa oli vuorossa Mokoma. Erittäin kova settilista, aivan loistava keikka ja helvetilliset mustelmat pittien jälkeen. Ehdottomasti yks viikonlopun parhaista vedoista.
Päälavalla alotteli Mokoman jälkeen paluun tehny Timo Rautiainen & Trio Niskalaukaus. Keikan alkupuolella kävin syömässä. Loppukeikan ehdin nähä ja olin positiivisesti yllättyny kuin hyvin bändi veti.
Seuraavana oli ehkä eniten odottamani bändi eli Lost Society. Kuten arvata saattaa, luvassa oli aivan helvetin kova keikka. Yks parhaita näkemiäni keikkoja ja ehdottomasti elämäni isoin pitti. Olin hyvin onnellinen kyseisen keikan jälkeen.
Lost Societyn jälkeen päälavalle nousi ruotsalainen Soilwork, jonka olin nähny helmikuussa The Circuksessa lämppäämässä Kreatoria. Kysseinen bändi ei oo ikinä ollu ihan niitä suosikkeja, joten päätin skipata keikan ja lepuuttaa jalkojani.
Fear Of Domination alotteli Kattilahallissa samoihin aikoihin ku Electric Wizard teltassa. Päädyin menemää FoDia kattomaan hetkeks. Olipahan kyllä hyvä meno bändillä.
Illan toka vikana esiintyjänä päälavalla nähtiin Amorphis. Oikein hyvä settilista ja tiukka keikka. Amorphis on yks niistä bändeistä, jotka ei vaan petä livenä.
Amorphiksen jälkeen kävin kattomassa vielä HIMin ensimmäisen ja viimisen Tuskan keikan. Ihan hyvä keikka, jonka settilista koostu bändin isoimmista hiteistä.

Sunnuntai
Sunnuntain korkkas Tuska-torstai kisan voittaja Where's My Bible. Ihan hyvän kuulonen bändi, mut ei oo oikeestaan tullu kuunneltua näin jälkikäteen bändin tuotantoa ollenkaan.
Telttalavan ekana esiintyjänä sunnuntain osalta oli Battle Beast. Erittäin vahva keikka bändiltä ja päätinki mennä lokakuussa kattomaan bändiä uudelleen Nosturiin.
Päätin mennä The Raven Age nimistä bändiä kuuntelemaan Kettilahalliin. Porukkaa ei nyt ollu ihmeemmin, eikä bändikään mikään kovin kummonen ollu. En välttämättä menis toista kertaa kattomaan.
Seuraava itteäni kiinnostava bändi oliki Apocalyptica. Bändihän soitti siis Metallicaa, myös harvemmin kuultuja biisejä (esim Orion). Olin tästäki keikasta positiivisesti yllättyny.
Telttalavan viiminen esiityjä koko viikonlopun osalta oli Sonata Arctica, jota oon aina toivonu Tuskaan. Mun mielestäni oikein hyvä keikka.
Sonatan jälkeen oliki jäljellä enää yks esiintyjä, Mastodon. En tätäkään bändiä oo erityisemmin kuunnellu koskaan, mut mielenkiinnosta jäin kattomaan. Ihan jees, vaikkei ihan sitä ominta genreä mulle.


Kiitos taas kaikille paikalla olleille, esiintyjille ja järjestäjille! Oli oikein mukavat 20-vuotisjuhlat. Ens kesänä sit kuudetta kertaa jo Tuskaan.

18.6.2017

Vantaan Rock Festit

Hei taas pitkästä aikaa!
En oo vähään aikaan kirjotellu tänne mitään, joten eiköhän mennä asiaan.

Perjantai

Perjantaina ensimmäisenä soitti ruotsalainen Royal Republic. Ite en hirveesti kyseiselle bändille syttyny vaikka oliki ihan hyvä meno lavalla. 
Telttalavan ensimmäisenä bändinä oli Brother Firetribe. Yleisö vaikutti tykkäävän ja bändi soitti hyvin. Odotuksiini nähden erittäin hyvä keikka. 
Seuraavana oli vuorossa Kouvostoliiton lahja muulle Suomelle eli Viikate. Päätettiin siinä kohtaa mennä syömään, mutta kuunneltiin toisella korvalla ja hyvältähän se kuulosti. 
Viikatteen jälkeen telttaan nousi myöskin kotimaista osaamista, Kotiteollisuus. En jaksanu änkeytyä ihmismassan läpi, joten kuunneltiin keikka teltan ulkopuolelta. Kotiteollisuus on omaan korvaan ihan kuunneltavaa, muttei mikään varsinainen lempibändi. Ihan kohtalaisen hyvä keikka, vaikkei läheskään viikonlopun parhaimmistoa. 
Pain alotteli päälavalla Kotiteollisuuden jälkeen. Kyseessä on bändi, minkä oon jo pidemmän aikaa halunnu nähä ja nyt se sitte tapahtu. Keikka vastas hyvin odotuksia ja Pain soitti biisejä mitä toivoinkin kuulevani (mm. Dirty Woman). Voin sanoa olevani tyytyväinen.
Turmion Kätilöt piti Painin jälkeen pienet päivätanssit teltassa. Biisien välissä kuultiin hyvin kätilömäiseen tapaan ronskimpaa huumoria ja jaettiinpa keikan aikana myös kultalevyjä bändille. Koko keikan ajan pyöri myös mukavan kokoinen pitti. 
Päälavan viimesistä hitaista oli vastuussa Rammstein. Pidin keikasta, erityisesti visuaalisista elementeistä, vaikkei Rammstein niin tuttu orkesteri olekaan. Ylhäältä löytyy koko keikka kuvattuna.

Lauantai

Lauantain ensimmäisenä esiintyjänä oli Musta Paavi, jota en ehtiny käydä kattomassa aikasen soittoajan, sekä myöhässä auenneiden porttien takia. 
Päälavalla ensimmäisenä soitti virolainen Metsatöll, joka laulaa viroksi sekä yhdistelee virolaista kansanmusiikkia metalliin. Itelle kolahti ja kovaa. Nostan myös bändille hatttua siitä, että kaikki spiikit vedettiin hyvällä suomen kielellä. 
Telttalavalla oliki sitte vuorossa Santa Cuz, joka on tullu nähtyä monet kerrat eri festareilla. Ihan kohtalaisen hyvä keikka, vaikka laulaja-kitaristi Archien ääni vaikutti olevan ehkä hieman painuksissa. 
Rock legenda Michael Monroe soitti päälavalla heti Santa Cruzin jälkeen. Vaikka Michael on 55-vuotias niin jaksaa kyllä vetää livenä todella isolla energialla. Keikan aikana kuultiin myös esim. Hurriganes coveri.
Michael Monroen jälkeen metiin syömään ja sen jälkeen päälavalla soitti Dead by April, joka oli itelle vähän vieraampi bändi. Olin positiivisesti yllättyny, kun yleensä en oikeen välitä metalcoresta.
Sen jälkeen päätettiin mennä kattomaan jo 1970-luvulla perustettua Peer Gyntiä, joka sekin oli iso posiitivinen yllätys. Ite tykkäsin todella paljon keikasta.
Hieman jälkeen ysin illalla päälavalla soitti Stam1na. Keikalla oli alusta pitäen hyvä meno ja kajautettiinhan siinä jossain välissä myös onnittelulaulu Reijolle. Stam1na otti keikan aikana kantaa nykyajan selfiekulttuuriin pienellä ripauksella huumoria.
Stam1nan jälkeen pidettiin meiän osalta pieni tauko ja seuraava kiinnostava bändi oliki Evanescence. Päällimäisenä mieleen jäi biisien väliset tauot ja välispiikkien puute. Bändillä on hyviä biisejä ja moni omista suosikeista kuultiinki Vantaan lauantai-illassa.

Järjestelyistä:

Portit avattiin molempina päivinä myöhässä, jonka takia jäi bändejä näkemättä. Vesipisteitä löysin tasan yhen ja ihmisiä oli pelkästään perjantaina lähemmäs 30 000. Pyörätuolikorokkeiden puuttuminen jäi myös ihmetyttämään, vaikkei itellä pyörätuolille oo tarvetta. Alueen maasto oli omasta mielestäni aika järkyttävä, isomman puoleista kiveä, hiekkaa, mutaa ja asfalttia. Päälavan edestä telttalavalle piti kiertää lähes koko festivaalialue taikka kävellä anniskelualueen läpi, joka ei esim. alle 18 vuotiailta taida onnistua ihan noin vaan. Miesten käymälät oli kuulemani mukaan alkanu valumaan jossain vaiheessa iltaa priority alueelle. Uutisoitiin myös seksuaalisista härinnöistä, joita kenenkään ei ikinä pitäis kokea fetareilla, eikä missään muissakaan olosuhteissa.

Bändien, seuran ja sään suhteen jäi erittäin hyvä fiilis, mutta järjestelyissä on paljon parantamisen varaa. 
Kiitokseni kaikille ihanille ihmisille ja loistaville bändeille!

28.7.2016

Tammerfestin torstai 2016

Viikko sitte oli tosiaan mun eka kerta Tammerfesteillä.
Ensimmäisenä soitti Sanni Kurkisuo (tunnetaan vaan Sannina).En oo ikinä oikeen tykänny Sannista, mut livenä, mitä nyt ehin kuunnella kaks vikaa biisiä, oli ihan kuunneltavaa.
Seuraavana oli vuorossa Kouvostoliiton lahja muulle Suomelle, Viikate. Viikatetta olin odottanu eniten kaikista torstain bändeistä (olin vaan yhen päivän). Keikasta jäi mieleen, musiikin lisäks, huumori. Muistan, että jompikumpi kitaristeista mainitsi bändin viihteeseen kuuluvan Spugemonin, joka ilmeisesti on jonkinlainen versio Pokemon Go:sta. Viikate oli livenä musiikillisesti (ja huumorin suhteen) oikein hyvä bändi. Suosittelen jos yhtään pidätte muuten bändistä.
Viikatteen jälkeen soittovuorossa oli Kaija Koo. Ihan toimiva keikka omassa genressään.
Seuraavana oli sit Apulanta. Oon pitkään tykänny bändistä ja ihan hyvän kuulonen keikka. Valitettavasti mun osalta festarit päätty siinä kohtaa ku Apulannan keikan puolivälissä todella pahojen kipujen takia, joten illan päätösesiintyjä Cheek jäi välistä.

Kokonaisuutena ihan hyvät festarit, mutta parannettavaa löytyy.
Turvatarkastuksesta pääsi läpi liian helposti, eli ois pitäny tarkistaa ihmiset paljon tarkemmin esim vaarallisten esineiden takia. Myös puolet(!!!) lavan edustasta oli kalja-aluetta. Vaikka oon monet festarit ja keikat kiertäny, ikinä en oo törmänny tommoseen järjestelyyn missään. Mun mielestä sen ois voinu tehä samalla tavalla ku tänä kesänä Tuskan telttalavalla, eli kalja-alueen aita on n. 10 metrin päässä varsinaisesta mellakka-aidasta. Myös vesipisteitä olis voinu olla useammassa paikassa (löysin vaan yhen) ja myyntikojujen sijaintia muuttaa vähän.

12.7.2016

Tuska Festival 2016

En valehtele jos sanon, että paras Tuska mun osalta ikinä ja tää oli mun neljäs Tuska. Meno oli aivan loistava ja järjestelyt toimi. Ruokavaihtoehtoja oli enemmän ku edellisinä vuosina (ainaki mun mielestä). Hyviä bändejä ja loistavaa seuraa oli paljon.


Perjantai

Perjantaina ensimmäisenä soitti Cattle Decapitation. En ollu etukäteen ehtiny tutustua bändiin, mutta hyvältähän se sitte kuulosti livenä. Muutamassa pitissä tuli riehuttua siinä. 
Cattle Decapitationin jälkeen telttalavalla soitti Delain. Oli mun mielestän yks viikonlopun parhaista keikoista. Laulajan ääni oli erittäin hyvä ja muuki bändi veti erittäin hyvin. 
Delainin jälkeen päälavalla ois soittanu Swallow The Sun, mut en sit jaksanu käydä kattomassa ku kyseinen bändi ei täysin iske muhun. 
Swallow The Sunin kanssa samaan aikaan kattilahallissa soitti Libanonilainen(!) thrash metal bändi Blaakyum. Musiikki oli hyvää, biiseissä oli sanomaa ja tyypit vielä puhu asiaa. Oli aivan helvetin hyvä keikka!
Sit oli telttalavalla vuorossa Timo Kotipellon johtama Cain's Offering. En ollu kuunnellu bändiä pitkään aikaan ja yllätyin miten hyvin bändi soitti. Ilmeisesti Jens Johanssonin koskettimien toinen ankka oli kuollu jossain. :(
 Cain's Offeringin jälkeen oli vuorossa Lordi. En hirveesti jaksanu kattoa bändiä, mutta kuulosti ihan hyvältä.
Lordin jälkeen teltassa alotti Kvelertak. Bändin musiikki ei ehkä ihan oo mun makuun, mutta keikka oli ihan hyvä. Pitit oli kuitenki vähän liian rajuja mulle.
Kvelertakin jälkeen päälavalla alotti TESTAMENT, joka oli ainaki mulle yks viikonlopun odotetuimmista bändeistä ja ai perkele miten hyvä keikka. Pittiä pitin perään hyvän musiikin tahdissa. Oli mun ehdottomia lemppareita kaikista bändeistä.
Testamentin jälkeen teltassa lavalle nousi Puolan black metal ylpeys Behemoth soittamaan Satanist levyn. Ihan kohtuullisen hyvä keikka, vaikkei bändi kuulukaan mun suurimpiin suosikkeihin.
Illan viimisistä hitaista vastas metalliooppera Avantasia. Kyseisestä bändistä on tullu mulle vuosien saatossa tärkee ja olin odottanu paljon sitä keikkaa. Avantasia lunasti mun odotukset. Illan aikana kuultiin uutta tuotantoa, mutta myös materiaalia vanhemmilta levyiltä. Itelle illan kohokohta oli ku Avantasia soitti Farewellin. Se on yks tärkeimmistä biiseistä mulle ja itkuhan siinä tuli.

Lauantai

Lauantaina päälavalla ensimmäisenä soitti Brymir. Toimi oikein hyvin lauantai-iltapäivällä auringonpaisteessa.
Seuraava bändi minkä kävin kattomassa oli Crimson Sun kattilahallissa. Hieman raskaampaa metallia (hyvällä äänellä varustetulla) naislaulajalla. Porukkaa oli yllättävän paljon kuuntelemassa. Crimson Sun oli yks tän kesän Tuskan yllättäjistä.
Seuraavana oli päälavalla vuorossa päivätanssit Turmion Kätilöiden tahtiin. Aivan loistava keikka, vaikka MC Raaka Peellä oli kävelykeppi lonkkaleikkauksen takia (korjatkaa jos muistin tän väärin). 
Turmion Kätilöiden jälkeen kävin kattomassa Thunderstone. Ihan ok kuulosta musiikkia livenä, vaikkei kuulu muuten mun suosikkibändeihin.
Thunderstonen kanssa samaan aikaan kattilahallissa soitti Lord Vicar aikataulumuutoksen takia. Siinä tuli vaan semmonen "ei jumalauta, tää on aivan saatanan hyvä bändi" fiilis. Suosittelen doomin ystäville!
Seuraavana vuorossa päälavalla oli thrash legenda Anthrax. Vaikka ne on jo hieman vanhemman puoleisia, bändiltä löytyy energiaa ja musiikki toimii livenä erittäin hyvin. Oli yks viikonlopun parhaista keikoista!!!
Anthraxin kanssa samaan aikaan kattilahallissa soitti Jess And The Ancient Ones (on ehkä hieman turhan pitkä nimi bändille mun mielestä). Kävin pari biisiä kuuntelemassa ja  oli oikein mukavan kuulosta rockia!
Anthraxin jälkeen teltassa soitti Stam1na. Täähän oli jo kolmas kerta ku näin edellä mainitun bändin livenä ja aina on esiintyminen ollu energistä. Tää keikka ei ollu paras Stam1na keikka, minkä oon nähny, mutta ihan toimivaa musiikkia silti.
Illan viimisenä soitti Ghost. En oo hirveesti jaksanu kuunnella Ghostia, mutta hyvältähän se kuulosti. Osa keikasta jäi vähän välistä ku kaveri katos kesken kaiken johonki ilman puhelinta. Oikein hyvä keikka silti sateesta ja ukkosesta huolimatta. 

Sunnuntai

Sunnuntaina päälavalla ensimmäisenä alotteli rivakkaa rockia soittava Block Buster. Livenä toimivaa musiikkia, vaikka kuulen bändissä paljon vaikutteita Santa Cruzista. 
Seuraavana teltassa vuorossa oli Myrkur. Raaka black metal yhdistettynä puhtaaseen ja kauniiseen naisääneen ja melodioihin kuulostaa mun korvaan erittäin hyvältä. Yllätyin miten hyvin bändi soitti livenä. Suosittelen tutustumaan bändiin!
Myrkurin jälkeen pidettiin pienoinen ruokatauko ja sen jälkeen mentiin kuuntelemaan Nervosaa. Nervosahan on Brasiliasta ponnistava rässiä soittava tyttötrio. Aivan jäätävän kova keikka pittejä myöten!
Nervosan jälkeen vuorossa oli ranskalainen Gojira. Livenä bändi ei oikeen iskeny muhun, vaikka muuten tykkään bändistä. 
Gojiran setin loppupuolella mentiin sitte telttaan odottamaan Katatoniaa, joka oli mulle yks odotetuimmista bändeistä koko viikonloppuna. Itkin siinä ku ne soitti My Twinin, Letheanin ja Old Heart Fallsin. Katatonia oli musiikillisesti erittäin hyvä.
Tuskan viimisistä "hitaista" vastas Suomen metalliylpeys Children Of Bodom. Meno oli aivan järjettömän kova. Oli kuralätäkköhyppelyä ja rivitanssia ja viimisen biisin kohalla lavalle otettiin myös kymmenen(?) ihmistä yleisöstä. Children of Bodom oli kaikin puolin hyvä.

Yhteenvetona aivan loistava viikonloppu bändien ja menon suhteen. 
Kiitos kaikille, jotka olitte yleisössä. Kiitos kaikille bändeille, jotka oli Tuskassa soittamassa. Suurimmat kiitokset menee kuitenki järjestäjille, talkoolaisille ja muille jotka mahdollistitte kesän parhaat festarit. KIITOS!!!
Näemme ensi kesänä!