Tällä kertaa olis vähän juttua tän kesän Tuska festareilta.
Perjantain ensimmäisenä bändinä soitti Rotten Sound teltassa. Bändiä en oikeestaan tuntenu etukäteen ollenkaan, mutta livenä ihan kohtalaisen hyvin toimivaa grindcorea. Ei kuitenkaan mitenkään erityisen erottuva tai omanlaisensa tyyli, ainakaan mun mielestä.
Päälavalla ensimmäisenä soitti Brother Firetribe, josta pidin taas kovasti. Hyväntuulista ja menevää rockia hyvällä asenteella. Keikasta jäi jälleen oikein hyvä fiilis.
Seuraavana oliki vuorossa todella monen, myös minun, odottama Wintersun, joka lunasti kaikki odotukset ja törmäsinkin Devin Townsend Projectin keikalla Jari Mäenpäähän, sekä Asim Searahiin, joka on siis Wintersunin uus kitaristi.
Brujerian aloitellessa päätettiin lähteä "yksille" kaljakarsinaan ja kuunneltiin keikkaa toisella korvalla. Ihan ok kuulonen bändi, mutta ei ehkä ihan täysin sellasta musiikkia josta itse pidän.
Brujerian lopetettua päälavalla alotti Suicidal Tendencies, jonka aikana oltiin vielä kaljalla. Itse keikkaa en ehtiny nähä, mutta kuulin kyllä keikan. Ihan kohtalaisen hyvän kuulosta materiaalia, vaikken sitäkään kuunnellu ku toisella korvalla.
Insomniumia kävin hetken kattomassa ja pidin kovasti keikasta.
Samaan aikaan Kattilahallissa soitti Barathrum, suomalaista black metallia. Kyseisestä keikasta on hieman hatarat muistikuvat, mutta muistelisin, että ihan ok keikka kyseessä.
Barathrumin jälkeen vuorossa oli kovasti odottamani Devin Townsend Project. Olin hyvän keikan jälkeen erittäin onnellinen, kun olin tavannut Jari Mäenpään ja Asim Searahin Wintersunista, sekä Mirko Lehtisen Lost Societysta.
Mayhemia kävin hetken kattomassa teltan takaosasta, mut päätin hetken kuluttua et meen lepuuttamaan jalkojani sivummalle ja päädyin siihen tulokseen, että jos Mayhem tulee Suomeen jossain vaiheessa klubikeikalle niin meen sitä keikkaa kattomaan. Kyseinen keikka on siis nyt 24.10. Nosturissa ja lippu löytyy onnekseni jo.
Pikkuhiljaa kello alko lähestyä puol yhtätoista illalla, joka tarkotti illan viimeistä esiintyjää Sabatonia. Sabaton veti oikein hyvän keikan, mut aloin kyl miettimään et kyseinen yhtye käy ainaki omaan makuuni liian usein Suomessa keikalla (edellisen kerran helmikuussa 2017). En siis tarkota, että bändi olis huono, mutta itse olen ehkä hieman kyllästyny niiden jatkuviin Suomen keikkoihin, joista tämän vuoden Tuskan keikka oli jo neljäs kahen vuoden sisään.
Lauantain ensimmäinen esiintyjä oli LIK, joka tuli kuunneltua narikka-alueella hyvässä seurassa keskustellen monista eri asioista. Kyseinen yhtye ei ollu ehkä ihan henkilökohtasia suosikkeja viikonlopulta.
Ensimmäisenä bändinä, jonka katoin alueella, oli Impaled Nazarene, josta en ikinä oo ikinä pitäny kovinkaan paljoa, joten ei menny lähellekään suosikkeja tämäkään veto.
Teltassa oli vuorossa Mokoma. Erittäin kova settilista, aivan loistava keikka ja helvetilliset mustelmat pittien jälkeen. Ehdottomasti yks viikonlopun parhaista vedoista.
Päälavalla alotteli Mokoman jälkeen paluun tehny Timo Rautiainen & Trio Niskalaukaus. Keikan alkupuolella kävin syömässä. Loppukeikan ehdin nähä ja olin positiivisesti yllättyny kuin hyvin bändi veti.
Seuraavana oli ehkä eniten odottamani bändi eli Lost Society. Kuten arvata saattaa, luvassa oli aivan helvetin kova keikka. Yks parhaita näkemiäni keikkoja ja ehdottomasti elämäni isoin pitti. Olin hyvin onnellinen kyseisen keikan jälkeen.
Lost Societyn jälkeen päälavalle nousi ruotsalainen Soilwork, jonka olin nähny helmikuussa The Circuksessa lämppäämässä Kreatoria. Kysseinen bändi ei oo ikinä ollu ihan niitä suosikkeja, joten päätin skipata keikan ja lepuuttaa jalkojani.
Fear Of Domination alotteli Kattilahallissa samoihin aikoihin ku Electric Wizard teltassa. Päädyin menemää FoDia kattomaan hetkeks. Olipahan kyllä hyvä meno bändillä.
Illan toka vikana esiintyjänä päälavalla nähtiin Amorphis. Oikein hyvä settilista ja tiukka keikka. Amorphis on yks niistä bändeistä, jotka ei vaan petä livenä.
Amorphiksen jälkeen kävin kattomassa vielä HIMin ensimmäisen ja viimisen Tuskan keikan. Ihan hyvä keikka, jonka settilista koostu bändin isoimmista hiteistä.
Sunnuntain korkkas Tuska-torstai kisan voittaja Where's My Bible. Ihan hyvän kuulonen bändi, mut ei oo oikeestaan tullu kuunneltua näin jälkikäteen bändin tuotantoa ollenkaan.
Telttalavan ekana esiintyjänä sunnuntain osalta oli Battle Beast. Erittäin vahva keikka bändiltä ja päätinki mennä lokakuussa kattomaan bändiä uudelleen Nosturiin.
Päätin mennä The Raven Age nimistä bändiä kuuntelemaan Kettilahalliin. Porukkaa ei nyt ollu ihmeemmin, eikä bändikään mikään kovin kummonen ollu. En välttämättä menis toista kertaa kattomaan.
Seuraava itteäni kiinnostava bändi oliki Apocalyptica. Bändihän soitti siis Metallicaa, myös harvemmin kuultuja biisejä (esim Orion). Olin tästäki keikasta positiivisesti yllättyny.
Telttalavan viiminen esiityjä koko viikonlopun osalta oli Sonata Arctica, jota oon aina toivonu Tuskaan. Mun mielestäni oikein hyvä keikka.
Sonatan jälkeen oliki jäljellä enää yks esiintyjä, Mastodon. En tätäkään bändiä oo erityisemmin kuunnellu koskaan, mut mielenkiinnosta jäin kattomaan. Ihan jees, vaikkei ihan sitä ominta genreä mulle.
Kiitos taas kaikille paikalla olleille, esiintyjille ja järjestäjille! Oli oikein mukavat 20-vuotisjuhlat. Ens kesänä sit kuudetta kertaa jo Tuskaan.
